21.1.2015

* Farkkutakki talveen


















Tyttäreni mielestä tämä on isojen tyttöjen takki, joten onnistuin ompeluissani hyvin tälläkertaa. Myös takin vuoren koristeet ja taskun vaaleanpunainen pallopuuvilla olivat nappivalinta. Ee ajatteli valmistusvaiheessa että yksi lintu rinnassakin olisi kiva mutta kuulemma likaantuu helposti joten selässä sisäpuolella on paras paikka.









Valmistin toppatakin Eurokankaan palalaarista löytämästäni joustavasta farkusta. Farkun oikea väri oli tummahko farkun ja marjapuuromaisen punaisen sekoitus mutta leikatessa päätinkin laittaa kankaan sisäpuoli ulospäin.





Vuoriksi Eurokankaasta sopivasti murrettu punasävyinen Venezia-vuorikangas ja avoketju koossa 60cm. Vähän piti lyhentää ketjua yläpäästä mutta 55cm olisi ollut liian lyhyt. Hupun reunaan ja hihansuihin päätin sitten laittaa samaa farkkua oikeinpäin. Samoin olkapäihin, taskuun ja vetoketjun suojaksi. Tukevoitin huolitteluja silittämällä ohuet fleecesuikaleet, liimaharson avulla, kappaleiden nurjalle. Lämmikkeeksi tikkasin vuorikankaaseen kiinni Ikasyrin nettikaupasta saatavaa, sitä paksumpaa, Thinsulate P120 lämpövanua.

Kaava oma muunnos erilaisia Ottobreessä julkaistuja takkeja ja neuleita. Huppu tehty oman mieltymyksen mukaan. Samoin taskut. Koko noin 122 paikkeilla.





Ikasyrin Marika samalla pyysi että jos voisin näyttää miten sitä Thinsulate levyvanua käytetään.
Tässä pieni ohjeenpoikanen levyvanun käyttöön talvitakissa. Tässä levyvanussa on kiva ohut kuitukangaskerros sen höttöisen päällä jotta kiinnittäminen on helpompaa. Nettikaupan ohjeessa oli että vanu on kiinnitettävä noin 30cm välein ettei vanu mene rikki käytössä ja lysähdä jonnekin helmaan myttyyn. Minä päätin tikata sitä vähän tiheämmin.

Leikkasin sekä vuorikankaasta että levyvanusta sellaiset palat mitä minulla menisi takin vuoren valmistamiseen. Minun takkini sopii noin 80 cm x 120 cm palaseen. Huppuun käytin ohuempaa, Thinsulate P80, lämpövanua. Sen palan koko noin 38 cm x 64 cm. Eli jätin kummallekin kankaalle hiukan pelivaraa kohdistamiseen.




Ennen ompelua apukiinnitin vuorikankaan levyvanuun Prymin tekstiilisprayliimalla. Suojaa pöytä tai lattia jossa työskentelet. Ravista liimapurkkia ensin kunnolla ja suihkuta noin 30 cm etäisyydeltä tasaisesti levitettyyn vuorikankaaseen. Voit laittaa palan maalarinteippiä kankaan kulmiin, jotta kangas pysyy paikoillaan.

Rullaa levyvanu rullalle niin että pystyt sitä kätevästi käsittelemään. Jos oma palasi on liian iso, mieti ensin voitko tehdä liimauksen vaikka kahdessa tai useammassa palassa. Mallaile vanun toinen pääty vuorikankaan reunaan niin että rulla avautuu vuorikankaan päälle. Rullaa vanua vuorikankaan päälle niin että olet itse levyvanun puolella. Painele kevyesti paikoilleen. Irroita teipit kulmista ja käännä pakettisi vanupuoli alaspäin. Tarkista että kankaat ovat siististi yhdessä.








Raivaa tilaa ompelukoneen vasemmalle puolen ja vaihda työhösi sopiva neula ja lanka. Itse halusin kokeilla ihan vanutikkaukseen tarkoitettua neulaa ja tavallista ompelulankaa. Ja hyvin sujui. Tämä paksumpikin Thinsulate on helppoa käsiteltävää.




Rullaa taas koko paketti rullalle ja aloita tikkaus käyttäen apuna tikkauksen ohjainta. Voit myös kokeilla kummalla puolen vanun pitää olla jotta koneesi kulkee nikottelematta. Minulla oli rulla vasemmalla ja vanu alapuolella. Ja testaa muutenkin etukäteen johonkin tilkkuun tikin pituutta ja lankojen kiristyksiä jne.




Käytä yhteenliimaamiseen vain ja ainoastaan ompelukäyttöön tarkoitettua tekstiiliprayliimaa. Siten takaat ettei liima kulkeudu koneen sisälle ja riko mitään. Ompelukäyttöön tarkoitetut tekstiililiimat eivät jätä pysyvää tahraa ja on pestävissä pois. Älä siis hätäile jos liimasta jää pisteitä kankaalle. Ne lähtevät seuraavassa pesussa pois.
Kun tikkaus valmistui jatkoin normaalisti vuorellisen takin tekoa.






4.1.2015

* Pupua kassissa



Tätä ei sitten ommeltu kahdessa tunnissa. Eikä kolmessa tai neljässäkään saatu valmiiksi. Viittaus siis eiliseen postaukseen jossa ompeluryhmän haasteompelussa piti ommella kahdessa tunnissa jotain. Tyttäreni, kuten varmaan kaikki 5-vuotiaat, haluaa kantaa pinnejä ja poneja ja muuta tuikitärkeää tavaraa käsilaukussa mukanaan. Edellinen pikkulaukku, Pöllölaukku, on jo niin pieni että tarvittiin hiukan järeämpi varuste.



Ompelin pupulaukun vaikka neitiseni toivoi nallea. Ihana tämä oli kuitenkin hänen mielestään. Laukussa on sulkemismekanismina ihan tavalliset metalliset kukkaronkehykset, joten on kuin kukkaro hihnoilla. Ja nenällä. Ja korvilla.










Äärimitat on 22 x 32 cm. Korvien pituus 20 cm. Kankaana puuvillaa, joista päälliskankaaseen silitetty tukevaa tukikangasta. Samoin hihnaan ja korvien päälliskankaaseen. Silmä ja nenä on applikoitu kaikenlaisista tilkuista. Huomaan nyt että en pidä edes applikoinneissa joustofroteesta. En tykkää sen struktuurista ja pyyhemäisyydestä yhtään. Mieluiten käytän pehmoista puuvillavelouria. Puuvillat taitaa olla Eurokankaasta. Vaaleanruskea pakalta ja muut palalaarista. Kehyksen alkuperää en muista.








3.1.2015

* Haastekukkanen




Ompelin eilen ompeluryhmämme perjantai-illan haasteompelussa Eelle paidan. Haasteena oli ommella 2 tunnissa jotain. Tämän paidan ompelemiseen meni 1½ tuntia tasan. Ihastuttava kukkatrikoo on uudesta tuttavuudesta, Tyyne-Esteristä. Kaava sama vanha oma muokkaus ja koko noin 120. Lahjoin tyttöni kuviin kahdesta viimeisesti karkkikepistä mitä joulukuusesta löytyi. Kumpaakaan lasta ei kiinnosta yhtään kuvattavana oleminen. 

Musta tästä tuli niin hieno. Kukkatrikoon istuttaminen mustaan onnistui yli odotusten. 
Tykkään kovasti.










Tein Teelle ensimmäisen erän vihreästä Kallopallosta pitkähihaisen, joista on nyt pula. Poika on hoikka ja harteikas ja hänelle ei sovi ollenkaan raglanhihaiset paidat. Niinpä piristän tavallista mallia näillä olkapaloilla. Kaavana Ottobren Linear koossa 150 muistaakseni.



Eilen sain uudet Riivalivärit postissa. Samassa tuli myös uudet värit Kallopalloa ja Tähtihämistä. Varsinkin kaksi jälkimmäistä on mahtavia! Näitä löytyy vielä Käpyseltä.












2.1.2015

* 1/2015 Ottobre Design Kids Fashion



Ottobre juhlii tänä vuonna 15-vuotista taivaltaan. Se on kyllä kunnioitettava ikä paperiselle kaavalehdelle nykymaailmassa. Itse pidän kovasti tavallisista lehdistä ja kirjoista. Haluan katsoa niitä ja tuntea ne käsin. Ja varsinkin Ottobreessä on upeat sivut kuvituksineen joita kyllä kelpaa katsella. aina ei kaavat osu meidän kohderyhmään sopivaksi mutta hyvin vähän täysin turhia lehtiä on ollut. Kiitos kuluneesta 15 vuodesta!



Tämän vuoden ensimmäinen numero on minusta hyvä. Alkuun on vaatteita pienemmille joita en sen enempää tässä koska ne ei kuulu meidän valikoimiin. 
Mutta sivulla 13 löytyy hauska tunika (28. Home Girl koot 104-140) jossa rypytyksiä mahan kohdalla.


Ylläolevaa mekkotakkia (32. Messy Plaid koot 104-140) voisin kokeilla tytölleni kevääksi jollain ohuella mutta lämpimällä vuorella. Siinä on kivat taskut ja yksinkertainen malli.


Tässä lehdessä Ottobre on tosi kivasti ottanut tavallisiin malleihin kivoja toteutusvaihtoehtoja. Tämä (18. Log Cabin jerseymekko koot 92-128) trikoomekon etukappaleen kuviointi kankaanpaloista toimii nyt erittäin hyvin. Uskoisin että tämä toimisi myös vaikka harmaan eri sävyistä. Tai pelkästään mustan.



Sama toteutuu alakuvan ihanan graafisessa paidassa (13. Triangle pitkähihapaita koot 92-128). Viis langansuorista ja voi huoletta käyttää pienempiä paloja kaapista. Ei tarvitse välttämättä ostaa uutta kangasta tätä varten. Mahtavaa. Vaikka kokoja ei olekaan meidän Teelle niin inspiraatio on kyllä taattu. Tytön mekon kangas on kanssa kiva.



Tässäkin isomman tytön tunikassa (33. Denim Dots, koot 134-170) on hyvin yksinkertainen malli mutta kangasvalinta ja tyyli on hieno. Tästäkin idea on säilötty inspiraatiopankkiini.




Lasten kanssa yhdessä suunnittelu on meilläkin ihan arkipäivää. Olen eräänkin kerran saanut tarkkojakin suunnitelmia millainen vaatteen pitää olla. Tässä paidassa ( 39. Dirt t-paita koot 134-170) on hauska idea miten yhdessä voisi saada tehtyä kivaa kuviota kankaalle. Samoin taas tytön yläosa (35. Updated jerseytoppi koot 134-170) on samaa kivaa palastelua ja leikkimistä kankaalla. Vähän jos muuttaa kulkusuuntia, vaihtaa väriä, ottaa mukaan kuvioidun kankaan tai raitaa niin lopputulos on aivan erilainen.


Isompien poikein vaihtoehdot on aina vähissä mutta nämä (38. Last Minute svetarihousut koot 134-170) collarit kyllä toimisi meillä.  Varsinkin esim Noshin paksummasta farkkujerseystä jonka tuntu on sopivaa housuihin.



Kaikki lehdessä olevat kaavat vielä yhdessä kuvassa. Miltäs näytti. Itse pidin tästä lehdestä kyllä ihan ulkonäöllisestikin. Oli hyvin insproiva lehti. Jesjes. Vielä kun saisi sitä ompeluaikaa jostain tilattua lisää.

Muoks.
Halusin vielä lisätä että minusta hyvä kaavalehti ei pelkästään tarjoa uusia kaavoja joka kerta vaan myös inspiraatioita, uusia kankaita sekä pelkästään ompeluvimmaa. Ottobreessä kuitenkin 90% toteutuu tämä kaikki. Aina ei osu kohdalle mutta mikä voi ollakaan täydellinen aina? Hinta yhdelle lehdelle on kuitenkin aika pieni verrattuna kuinka monta kaavaa ja ideaa siinä on.


31.12.2014

* Vuosi 2014 kuvina

Tämä vuosi on ollut ihan erilainen kuin moni aikaisempi. Olen ottanut askeleen ihan toiseen suuntaan ja saanut vahvistusta sille mitä haluan tehdä kun olen iso ja tarpeeksi aikuinen. Tässä on siis koko vuoden parhaimmat palat. Värit on hillittympiä kuin aikaisemmin. On vähemmän vaatetta koska tein paljon piirustuksia. Ajat muuttuu. Mutta suuret kiitokset taas yhdestä kuluneesta vuodesta kaikille lukijoille. Isot kiitokset kaikista kommenteista ja kaikesta tuesta mitä olen saanut.
Katsotaan mitä jännää uusi vuosi tuo tullessaan.



Tammikuussa piirsin poikani kanssa Mörön ja Peikon ja enkä yhtään osannut ajatella miten suosittu siitä tuli Euroopassa sitten Riivalikuosina. 

 



Helmikuussa aloitin kankaanpainokurssin joka avasi ihan uusia ulottuvuuksia. Se oli niin nastaa että painoin paljon kankaita omaan käyttöön ja ompelin niistä vaatteita.






 Maaliskuussa jatkui kankaanpaino ja tein pitkästä aikaa itselleni myös vaatetta.











Huhtikuussa arvoin itse painamaani kangasta kassin muodossa ja kävimme lomalla. Kaavoitin elämäni ensimmäiset leggarit omilla mitoilla sekä Riivalit -kangas tuli keltaisena värinä Käpyselle.










Toukokuussa oli niin jännää että olin kyllä kakat housussa kokoajan. Olin tekstiilisuunnittelun pääsykokeissa ja voitin Jny Designin kuosikilpailun.










Kesäkuussa toteutin poikani suunnitteleman hupparin ja piirtelin kaikenlaista.

 Heinäkuussa oli kesämekkoa ja toiset kuosini tuli julki, tähtihämikset ja kallopallot. Nekin käpyselle. Samoin Verson puodille timanttilinnut.













Elokuussa löysin itselleni passelin hellemekkomallin ja kokeilin uutta neuletakkimallia.









Syyskuussa olin koulun alkamisen takia niin kiireinen että hyvin vähän sain aikaiseksi mutta lokakuussa sentään tein pipon itse painamastani kankaasta ja muutamia ihania tytönvaatteita. Lisäksi Talvipuutarhassa kuosi tuli Käpysen nettikauppaan. Tällä kuosilla voitin kesällä kuosikisan.













Marraskuukin oli hyvin kiireinen koulun takia mutta joulukussa ompelin kissapaitaa ja Jny Designin timanttitiikeri kuosi saapui vihdoin. Ja Sakari Salamaan on hyvä lopettaa tämä vuosi.





Joku voisi blogia seuranneena ajatella että jopas oli tylsää kun ei ole edes joka kuukaudelta mitään sanottavaa. Minä taas sanon sitä elämäksi netin ulkopuolella. Koulu on tuonut minulle paljon uutta sisältöä. Ensinnäkin se että uskalsin hakea, se että pysyin tyynenä pääsykokeissa ja että uskalsin olla oma itseni. Se on tuonut minut nyt tähän ja olen erittäin tyytyväinen.

Edelleen pidän teidän kommenteista ja kaikista ehdotuksista ja toiveista mitä haluaisitte nähdä blogissani. Minulla on jemmassa kuluneelta vuodelta yksi kissaylläri mutta en ole sitä saanut aikaiseksi.. Ehkäpä tässä jossain vaiheessa.

Kiitos ja Hyvää Uutta Vuotta 2015!!
Related Posts with Thumbnails