4.9.2015

* Ommeltava metallinen kukkaronkehys



Sain Tyyne-Esteriltä vähän aikaa sitten tämän ihanan timanttikoristeisen ommeltavan kukkaronkehyksen. Olen tarvinnut tusseilleni jotain superkivaa pussukkaa ja päätin tehdä tästä kynäpussin. Vähän prameempi kynäkukkaro on just jees!




Ensin tehdään kaava oman mielen ja kehyksen mukaan. Tästä pussukasta halusin pitkulaisen, jotta saan tussit sinne mahtumaan. Sekä samalla sellaisen joka on vähän tuhdimpi joten alaosassa on sitä varten leikkaus. Piirtäminen kuitenkin aloitetaan kehyksen ulkoreunasta. Merkkaa keskiosa ja kulmat.


 

On hyvin tärkeää piirtää kukkaronkaavaan suuaukolle väljyyttä. Eli älä piirrä kaavaa suoraan alaspäin vaan käännä kehystä hiukan kulmasta ulospäin. Mitä enemmän käännät sen avarampi suuaukosta tulee.

Merkkaa juuri saranan yläpuolelle viiva. Tämä on tärkeää viiva koska tätä tullaan tarvitsemaan ompelussa. Se määrittelee suuaukon kokoa. Jos merkkaat viivat saranan alapuolelle niin kukkaroon tulee siihen kohti pieni aukko. Tämän jälkeen pussiosa voi olla miltei minkä muotoinen vaan.

Piirrä kaavaan samalla 0,7-1cm saumanvarat. Tässä on 0,7cm. Symmetrisen kaavan saat kun piirrät vain toisen puolen, leikkaat osan. Taitat paperin kahtia ja leikkaat vasta sitten toisen puolen.




Silitä joustamattomat tukikankaat niin vuoriin kuin päällyskappaleeseen. Merkkaa pienet hakkimerkit kaikkiin kappaleisiin suuaukkoon keskelle ja sitten niihin saranan yläpuolisiin kohtiin, joihin piirsit kaavoissa viivan.




Ompele kumpikin osa ensin omaksi pussikseen sivujen hakkimerkeistä alaspäin. Jätä vuorin pohjaan pieni kääntöaukko. Ompele viimeisenä kulmien muotoilu.







Sen jälkeen laita pussukat suuaukot oikeat puolet vastakkain ja kiinnitä nuppineuloilla yhteen. Ompele yläosat yksi puoli kerrallaan hakkimerkkiin asti. Alakuvassa päälliskangas on vasemmalla puolen ja vuorikangas oikealla. Heheh, ne pussaa.



Käännä pussukka vuorin kääntöaukosta okeinpäin, tarkistele saumoja, silottele ja ompele aukko kiinni.




Tämän vaiheen voi jättää pois mutta minusta se helpottaa saamaan siistin lopputuloksen. Eli kehyksen harsiminen kankaaseen kiinni. Samalla näet miten pussukka istuu kehyksessä ja sinun ei tarvitse tarkkailla ommeltaessa miten pussukka on.




Minä ompelin kankaan kehykseen kiinni näin. Mutta vain taivas on rajana miten sen ompelee. Piirsin alempaan kuvaan pari vaihtoehtoa. Käytin ompelulangasta paksumpaa, merseroitua puuvillalankaa, tämän ompelussa.




Kehyksen sisäpuoli näyttää tältä. Jos minulla olisi vaalea vuorikangas niin lanka ei näkyisi. Toisaalta taas nurjalle voisi vielä ommella vaikka kaposta pitsiä peittämään langat. Minusta tässä on ihanaa käsinompelun tuntua.


Tänne sopii hyvin tussit. Jeejee! Päällisen puuvilla on Cosmo Textilesin Motor Land ja vuori tavallista lakanakangasta. Kankaat ja silitettävät tukikankaat ostettu Eurokankaasta.



1.9.2015

* Novitat uuteen kotiin




Sain arvottua ylimääräiset Novitan syyslehdet uusiin koteihin. Krista ja Maaria, ottakaahan yhteyttä. Yläpalkista löytyy sähköposti.

Minäkin olen ihaillut niitä kudontajuttuja, tosi upean jutun olet tehnyt modernilla värityksellä! Mukaan arvontaankin :)

ja

Kuten monella muullakin, itsellänikin syksy tuo mukanaan halun tarttua lankaan ja puikkoihin. Mukana arvonnassa siis!

henttuli@gmail.com





22.8.2015

* Kudottua seinälle


Heippa kaikki!
Innostuin Instagramin kautta seinälle tehtävistä kudontatuotteista. Siksipä ostin itselleni pienen käsinkudontakehikon ja annoin palaa. Koska en ole kudonta- tai neulontaihminen niin lankojen määrä varastossani on hyvin rajallinen. 




Tämä ensimmäinen seinäjuttuni on tehty Novitan 7- veljestä langoista. Neonkeltainen on ostettu Korialta tehtaanmyymälän alekorista ja se ei tainnut olla 7- veljestä vaan joku muu, vähän paksumpi villasekoitelanka. Ja koska se oli paksumpi niin reunat vähän aaltoilevat sen takia.




Mutta ensimmäiseksi työksi olen ihan tyytyväinen. Kelopuisen oksan otin mukaan kesän mökkireissulta. Se on niin kaunis. Kudoin tämän parina iltana samalla sarjoja katsellessa. Koko on noin 25 x 40 senttiä hapsuineen.









Aikaisemmin keväällä sain Novitalta pyynnön toteuttaa aikaisemmin suunnittelemani vinoraidallisen pipon syksyn uusilla väreillä sekä siihen sopivan jonkun muun tuotteen. Valmistin pipon ja kaulahuivin. Ne julkaistiin syksyn lehdessä heinäkuun lopussa. Jannica Tyrnifarmarit blogista auttoi minua kuvien kanssa ja hänen ottamat kuvat päätyivät lehteen.




Sain Novitalta taas ylimääräisiä lehtiä, joten arvon ne pois pyörimästä. Eli jos haluat syksyn 2015 Novitan lehden, niin kommentilla olet mukana. Tällainen pika-arvonta on voimassa 25.8. asti. 
Onnea arvontaan!!




17.8.2015

* Lehmänkallot ja kirkkaan keltainen



 Näin se kesä vierähti ja koulut alkoi. Huomasin että kolmasluokkalaiseni tarvitsee uuden hupparin. Edellinen rakastettiin reijille kesän aikana ja aamuisin on välillä viileää. Sain juuri ennen koulupäivän alkua napattua pari kuvaa hyvin väsyneestä pojasta, joten pahoitteluni kehnoista kuvista. Vielä on kesälomamode päällä kun ei aamulla oikein jaksa..




Ompelin tutulla ja turvallisella, Ottobreen Born to Run -kaavalla, Teelle hupparin. Tämä taisi olla koko 146 ja selkeesti seuraavan pitää olla isompi. Mietin pitkään tehosteväriä ja päädyin kirkkaaseen ja kylmään keltaiseen. Se sopii hyvin vaalean meleeratun harmaan kanssa. Voisin itsellenikin tällaisen värin kelpuuttaa.




Ompelin huppariin vetoketjutaskut kun kaapista sattui löytymään sopivat lyhyet vetoketjut. Tämä oli varmaan ensimmäinen kerta kun tarvikevarastostani löytyy kaksi lyhyttä umpiketjua, yksi pitkä takkiketju sekä vielä täysin samaa väriä oleva trikoo. Hupparin joustocollari on aika ohutta ja sopii hyvin näin loppukesästä. Kangas on Ikasyrin valikoimista.




Käytin myös pienen pätkän Novitan Tuubilankaa hupun nyöriksi, koska se oli ihan samanvärinen kuin huppari. Ompelin rouheiset päättelyt nauhoihin samasta trikoosta kuin hupun vuori ja muut hupparin tehosteet. Ompelin myös tikkaukset keltaisella saadakseni hiukan särmää ulkonäköön.










Tästä samasta lehmänkallokankaasta on minulla leggarit ja ne on olleet parisen kuukautta ahkerassa käytössä. Kangas on edelleen nypytön ja haalistumaton. Polvipusseja ei tule ja nämä on niin ihanat jalassa. Olen yllättynyt koska hyvin monissa kankaissa olen törmännyt siihen että pinnalle tulee ohut hahtuva aika nopeaan ja värit haalistuu. Meillä on mm. useat trikooleggarit joista on polvet silminnähden ihan haalistuneet. Myös herkkäihoinen poikani ihasteli miten pehmeä huppari oli sisäpuolelta.








11.8.2015

* Lintu vai kala?

Ompelujutut ovat olleet hiukan jäissä maalaamisen ja muun hommailun takia. Olen innostunut maalaamaan sellaista vanhaa matematiikan kirjaa jonka löysin roskiksesta.. Näytän teille siitä sivuja ja kerron tarkemmin kunhan saan sivuja täyteen enemmän ja on jotain kivaa näytettävää.

Kesän aikana olen myös vihdoin liittynyt myös Instagramiin ja Unikuun terapiahuonetta voi seurata siellä myös nimellä jennimaensivu. Ne kuvat on osittain, palvelun luonteen takia, sellaisia joita en Facebookissa tai täällä julkaise. Siis sitä pikaruokaa, joten jotain uuttakin on. Koulusta tulen varmaan räpsimään random juttuja. Meillä alkaakin koulu maalauksen kurssilla, jee!!




Mutta siis ompelinhan minä tänään. Tällaisen mekon. Halusin käyttää tyttöni toiveesta mintuhkoa vaaleaa turkoosia. Se kaipasi kaveriksi jotain ihan muuta ja päädyin yhdistämään sen voimakkaaseen okraan. Ihan uskomaton väripari. Nostavat toistensa sävyjä ihan mielettömän kauniisti esille. Minttu trikoo Käpyseltä ja okran ostopaikkaa en muista.






Mekon rakentaminen lähti ensin etukappaleen alike/koristeompelun tekemisellä. Olimme kesällä vierailleet Tampereella Ferragamon kenkänäyttelyssä ja sieltä siis idea tällaiseen suomukuvioon. Ompelun apuna käytin pestävää tukiharsoa Vlieselineltä. Nimeä en kyllä muista mutta käytännössä se meni niin että silitin yhden palasen oikealle puolen nopsaan villalämmöllä sipaisemalla ja sitten toiseen samankokoiseen (oikeankokoiseen) sitten piirsin kuvion mitä ommella ja silitin sen ekan palan päälle.




Hihoihin toistin pyörehköä muotoa ja niskaan laitoin palan vielä tuomaan lisäjippoa. Helma levenee vain lantioilta sivusta. Kaava on oma taskumekkoni josta jätin tälläkertaa vain taskupussit pois. Koko siinä 122 kohdilla.




Tyttöni ihasteli kuviointia edessä ja sanoi niitä linnun suliksi. Itse ajattelin sen olevan kalan suomua. No, kumpikin toimii.




Related Posts with Thumbnails