20.1.2012

* Hammaspeikon puhtaat hampaat







Joku aika sitten Teeltä tuli yllättävä pyyntö. Hän pyysi jotta tekisin hänelle uuden hirviöpaidan kun yksi pinkki hirviöpaita on muiden mielestä liian pinkki. Siis että muut lapset päiväkodissa nauravat pojan pinkille viikinkipaidalle jossa on lohikäärme. Lupasin tottakai tehdä ja yritin kysellä sopivaa paidan väriä, mutten saanut mitään oikein irti.







Mutta jäin sitten kuitenkin miettimään että miksi ihmeessä ihmiset värikoodaavat lapsiaan jo alle 5-vuotiaina sillä, minkä värin voi laittaa pojalle ja minkä tytölle? Siis mitä sillä voitetaan ja ketä se hyödyttää? Tein tuon viikinkipaidan vajaa vuosi sitten jolloin pinkki oli pojan yksi lempiväreistä. Ja taitaa se olla jotenkin vieläkin koska yksi merirosvoleikkien huivi on hänellä Een pinkki kaulahuivi.. Minusta tämä on jo ihan vammaista että pojat pitäisi pukea "poikien väreihin" ja tytöt "tyttöjen väreihin". Me eletään sellaisessa maailmassa että tuon ei pitäisi olla mikään ongelma.. Mutta vanhemmiltahan suurin osa opituista tavoista tulee ja he tietysti elävät mennyttä aikaa? Tahtoo sanoa että tuskin pieni lapsi itsekseen yhtäkkiä saa päähänsä että tytöille pinkkiä ja pojille harmaata.
Onneksi ainakin päiväkodin hoitajat ovat ihastelleet lastemme vaatteita ja varsinkin Teen, koska niissä on muutakin väriä kuin harmaata, tummansinistä ja mustaa. Että mua ärsyttää.








Tämä paita on Kangas-Mallan punaista velouria. Eurokankaasta musta velour ja muut tilkkupussista. Koko on 128. Toivottavasti tämä on tarpeeksi sopivan värinen hirviö ettei sen takia kiusatuksi tule.
Hammaspeikon hampaat ovat irtonaiset ja hihojen kynnet aplikoitu kiinni.








Tänään on myös viimeinen päivä osallistua arvontaan. Olen ikäväkyllä, ohjeista huolimatta, joutunut hylkäämään aikamoisen kasan osallistumiskommentteja, koska ne eivät ole olleet sääntöjen mukaisia. Joten lukekaa huolella ohjeet niin pääsette mukaan. Arvontaan linkki löytyy tuosta vasemmalta sivupalkista.




16 kommenttia:

  1. Hieno hirviö!

    Ja tuo mitä väreistä kirjoitit on NIIIIIN totta ja ärsyttävää!!!! Siis sama asia ärsyttää minuakin! Ja kyllä se tosiaan ihan kotoa lähtee. Minä olin opiskeluaikoina 10 vuotta töissä tavaratalon lastenvaateosastolla ja jos jossain auto(tms.)paidassa oli hitunenkin punaista tai jotain muuta iloista väriä, eivät esim. isovanhemmat uskaltaneet ostaa moista vaatetta lahjaksi lapsenlapsilleen..

    VastaaPoista
  2. Mahtava paita!

    Ja tuo värihomma on oikeesti ihan per****stä. Meidän 6-vuotiaalle on jopa kuittailtu "kaveripiirissä" keltaisesta paidasta, joka sattuu olemaan yksi pojan lempiväreistä. :(

    VastaaPoista
  3. Hieno hirviöpaita, luulisi tuon kelpaavan kovimmallekin kundille!;)

    Ja valitettavan tottahan tuo värikoodaus on. Aika sitkeässä ovat tytöille ja pojille sopivien värien, leikkien jne. mielikuvat. Toivottavasti tilanne vielä muuttuu - itse olet ainakin käyttänyt esimerkillisesti kaikkia värejä niin tytöllä kuin pojallakin!

    VastaaPoista
  4. Ihana paita! Mahtavan värinen!
    Jännä miten tytölle voi pukea melkein mitä väriä hyvänsä ja se on ok, mutta pojille nuo ´säännöt´ ja ennakkoluulot tuntuvat olevan vahvempia ja jyrkempiä. Minusta on ihanaa, että 9-vuotias kummipoikani rakastaa oranssia ja kirkkaan punaista, toinen 3-v. kummipoika rakastaa yli kaiken vaaleanpunaista surffi-huppariaan. 3-v ei vielä tiedosta eikä ehkä koe tuota sukupuolistettua värimaailmaa mutta 9vuotiaalle se on jo tuttua. Ja kyllä meillä, vaikken ole itse mitenkään tiedostanut asiaa neidille valikoituu hemppiksiä ´tyttöjen´ värejä (kaupasta ostaessa ei ole ehkä vaihtoehtoja mutta kun itse tekee asiaan voi vaikuttaa). Mutta rakastan myös mustaa ja valkoista sekä harmaata lapsilla - sekä tytöillä että pojilla. Mutta onko ne niitä sukupuolineutraaleja värejä?

    VastaaPoista
  5. kiitos kommenteista kaikille.

    NorppaStiina. ne tiedä :) onhan ne aika neutraaleja.. mutta harvemmin nuorta tyttölasta puetaan mustaan kun taas poika puetaan.. ja valkoista puetaan helpommin minusta tytölle kuin pojalle..

    VastaaPoista
  6. Ihana paita!
    Ja "värikoodeista"... tiselläni on kaksi poikaa, vanhempi 9v ei missään nimessä koskaan ole pitänyt punaiseen viittaavaakaan. Ja nuorempi, 7v, taasen ilmoittaa lempivärikseeen pinkin ;)
    "Samasta puusta" tehtyjä ja samalla tavalla kasvatettu ja silti lopputulokset ihan uniikkeja...

    VastaaPoista
  7. Hieno hirviö!

    Ja väreistä - mun ei tuu ostettua 2-vuotiaallekaan enää kaupasta vaatteita, kun joko ne on mustia, harmaita, tummansinisiä rumia poikien vaatteita tai sitten vaaleanpunaisia liian hempeitä tyttöjen vaatteita. Miksköhän tämän ikäiselle ei ole enää unisex-vaatteita?? Vauvoille sentään jotenkuten löytyy.

    Mutta luulen että tuo värikoodaus kulkee tosi vahvasti myös ihan lapselta lapselle, päiväkodissa ja koulussakin isommat opettaa pienemmille mitä värejä saa käyttää. Että ei se aina ole edes vanhemmista kiinni. Mutta itse yritän opettaa pojilleni, että värillä ei väliä. :D

    VastaaPoista
  8. Väritkin ovat niin kulttuurisidonnaisia: 1900-luvun alkupuoliskolla vaaleansininen oli ehdottomasti tyttöjen väri. Tuntuu, että maskuliinisiksi koetuilla väreillä koetetaan tukea poikien heräilevää, horjuvaa maskuliinisuutta. Varmuudeksi, etteivät muut sitten kiusaa, että mieluummin poika itse kiusaisi kuin olisi ryhmän reppana. Tyttömäisten värien vaaliminen puolestaan, siitä en niin tiedä. Sanotaan, että kaikille tytöille tulee prinsessavaihe. Onko se tapa erottautua pojista? Täkäläinen lempiväri on pitkään ollut ruskea ja ihan vasta tuli kysymys: onhan se ruskea tyttöjen väri?

    VastaaPoista
  9. Oi miten ihana hammaspeikko hirviö! :)
    Ja olen samaa mieltä, että minkähän takia vanhempien pitää kasvattaa lapsensa tässä(kin) asiassa tiettyyn muottiin, harmia se vaan tuottaa- kaikille :/

    VastaaPoista
  10. Vautsi, ihana hirviö! Tulee mieleen muppetshown hirviö! Joka oli muuten pinkki vai olikos se violetti.. no enivei, hieno!

    Edellinen lakki myös ihastuttava!

    Juu, värikeskustelussa olen kanssasi myös samoilla linjoilla!

    VastaaPoista
  11. Hieno hirviöpaita!

    Meillä on saman asian kanssa viimeset pari viikkoa painittu :( Miun eskarilaiselle pojalle on huomautelleet mm.5-6 lk pojat,että onpa tyttömäinen haalari kun yläosassa on punaista ja alaosa musta ja hattukin on kuulemma tyttömäinen koska siinä on hymynaaman kuva.Poika kyllä ite on ollut oikein tyytyväinen vaatteisiin ja tuskaili sen kanssa,että pitääkö kaiken olla mustaa ja tummansinistä,että on poikamainen..

    VastaaPoista
  12. Sukupuolikoodaus on kyllä syvältä. Väriä sitä olla pitää :) Meille tulvi vauva-aikana vaaleanpunaista, vaikka olin ilmoittanut, että mieluumin jotain muuta. Kummastin siihenkin sitten siedättyi. Ehkä silläkin oli vaikutusta, että vaaleanpunainen näytti sopivan hyvin vauvan omiin väreihin :)

    Pari kaveriani on hämmästyttänyt värikoodauksella; vauvalle ei voi missään nimessä pukea vaaleanpunaista, vaan kaikkea "poikaväristä" eikä taaperotyttö voi käyttää esim. sinistä kypärää. Onneksi on niitä poikkeuksiakin; samat vauvavaatteet käytössä molemmilla sukupuolilla :)

    Heh, muistan kouluikäisenä olleeni "anarkisti". Valitsin vaaleansinisen tuulipuvun, kun toisena vaihtoehtona olisi ollut vaaleanpunainen. Ei se hailakka sininenkään ollut ihan mieleinen, mutta pienempi paha ;) Kaikki muut hilluivat vaaleanpunaisissa.

    Sulla on niin ihanan raikkaita vaatteita. Ei mitään tunkkasia, vaan oikeita värejä :) Vielä kun itsekin oppisin yhtä taitavaksi ompelijaksi...

    VastaaPoista
  13. Olen Veeran kanssa samoilla linjoilla tuosta "värikoodauksen" oppimisesta. 4 vee poikani on oppinut päiväkodissa, että punainen, pinkki ja keltainen ovat tyttöjen värejä ja ei esim. suostunut tässä yksi päivä edes käyttämään kyseisiä puuvärejä, koska ne on kuulemma "tyttöjen värejä". Tuskin kuitenkaan on oppinut tuollaista hoitajilta eli epäilen vahvasti toisia lapsia. Mutta poika kyllä laittaa esim. punaisen paidan kuitenkin päälleen eli taitaa kotona vain toistella päiväkodissa kuulemiaan juttuja?!

    Matkoilla on pistänyt silmään, että lapsenmielisiä värikkäitä vaatteita ei juurikaan näe kuin pohjoismaalaisten lasten päällä. Esim.Portugalissa lapset oli puettu kuin pieniin aikuisten vaatteisin ja värit olivat hyvin tummia. Minusta se on jotenkin kauhean tylsää.

    -Heidi

    VastaaPoista
  14. Kyllähän ne lapset isommilta oppii tuon "värikoodauksen". Omatkin tytöt meinasi siihen lähteä mukaan, mutta tällä hetkellä neiti 5v toteaa vain mustan olevan ruma väri :)

    3v tytön lempiväri on vihreä.

    Kun nämä tyttöjen/poikien-väri keskustelut lähti kunnolla käyntiin, niin totesin aina "ylinäytellen" vitsillä, että minähän en pojille niitä värejä anna. Muutamia viikkoja meni, eikä sen jälkeen yksikään väri olet ollut poikien/tyttöjen ;)

    VastaaPoista
  15. Hieno paita!

    Meilläkin tyttö on oppinut tyttöjen ja poikien värit, kun on mennyt päiväkotiin kerhoon. Suostuu kyllä ainakin vielä käyttämään "poikien värejä".

    VastaaPoista
  16. Ihania ompeluksia sinulla aina ♥
    Mulle tulee mieleen, että tuossa on syynä kateus, kateus upeasta paidasta tai siitä että toinen saa/ uskaltaa pukea pinkkiä päälleen... Niin minä joskus omilleni toisten ilkeitä kommentteja selitin X). Lapset khyllä osaavat olla kovin julmia toisilleen =(

    Meillä poika on aina pitänyt mieluiten värikkäitä vaatteita, nykyisin 7lk, "kaikilla" kamuilla mustat vaatteet, mutta meitin poika porskuttaa kirkkaanpunaisessa/ -turkoosissa tai -keltaisessa hupparissaan =) Ja äidin sydäntä lämmittää, kun uskaltaa käyttää värejä (tytär taas tykkää pukeutua neutraaleihin väreihin)

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails