* Kudottua seinälle

Heippa kaikki!

Innostuin Instagramin kautta seinälle tehtävistä kudontatuotteista. Siksipä ostin itselleni pienen käsinkudontakehikon ja annoin palaa. Koska en ole kudonta- tai neulontaihminen niin lankojen määrä varastossani on hyvin rajallinen. 

Tämä ensimmäinen seinäjuttuni on tehty Novitan 7- veljestä langoista. Neonkeltainen on ostettu Korialta tehtaanmyymälän alekorista ja se ei tainnut olla 7- veljestä vaan joku muu, vähän paksumpi villasekoitelanka. Ja koska se oli paksumpi niin reunat vähän aaltoilevat sen takia.

Mutta ensimmäiseksi työksi olen ihan tyytyväinen. Kelopuisen oksan otin mukaan kesän mökkireissulta. Se on niin kaunis. Kudoin tämän parina iltana samalla sarjoja katsellessa. Koko on noin 25 x 40 senttiä hapsuineen.

Aikaisemmin keväällä sain Novitalta pyynnön toteuttaa aikaisemmin suunnittelemani vinoraidallisen pipon syksyn uusilla väreillä sekä siihen sopivan jonkun muun tuotteen. Valmistin pipon ja kaulahuivin. Ne julkaistiin syksyn lehdessä heinäkuun lopussa. Jannica Tyrnifarmarit blogista auttoi minua kuvien kanssa ja hänen ottamat kuvat päätyivät lehteen.

Sain Novitalta taas ylimääräisiä lehtiä, joten arvon ne pois pyörimästä. Eli jos haluat syksyn 2015 Novitan lehden, niin kommentilla olet mukana. Tällainen pika-arvonta on voimassa 25.8. asti. 

Onnea arvontaan!!

* Lehmänkallot ja kirkkaan keltainen

 Näin se kesä vierähti ja koulut alkoi. Huomasin että kolmasluokkalaiseni tarvitsee uuden hupparin. Edellinen rakastettiin reijille kesän aikana ja aamuisin on välillä viileää. Sain juuri ennen koulupäivän alkua napattua pari kuvaa hyvin väsyneestä pojasta, joten pahoitteluni kehnoista kuvista. Vielä on kesälomamode päällä kun ei aamulla oikein jaksa..

Ompelin tutulla ja turvallisella, Ottobreen Born to Run -kaavalla, Teelle hupparin. Tämä taisi olla koko 146 ja selkeesti seuraavan pitää olla isompi. Mietin pitkään tehosteväriä ja päädyin kirkkaaseen ja kylmään keltaiseen. Se sopii hyvin vaalean meleeratun harmaan kanssa. Voisin itsellenikin tällaisen värin kelpuuttaa.

Ompelin huppariin vetoketjutaskut kun kaapista sattui löytymään sopivat lyhyet vetoketjut. Tämä oli varmaan ensimmäinen kerta kun tarvikevarastostani löytyy kaksi lyhyttä umpiketjua, yksi pitkä takkiketju sekä vielä täysin samaa väriä oleva trikoo. Hupparin joustocollari on aika ohutta ja sopii hyvin näin loppukesästä. Kangas on Ikasyrin valikoimista.

Käytin myös pienen pätkän Novitan Tuubilankaa hupun nyöriksi, koska se oli ihan samanvärinen kuin huppari. Ompelin rouheiset päättelyt nauhoihin samasta trikoosta kuin hupun vuori ja muut hupparin tehosteet. Ompelin myös tikkaukset keltaisella saadakseni hiukan särmää ulkonäköön.

Tästä samasta lehmänkallokankaasta on minulla leggarit ja ne on olleet parisen kuukautta ahkerassa käytössä. Kangas on edelleen nypytön ja haalistumaton. Polvipusseja ei tule ja nämä on niin ihanat jalassa. Olen yllättynyt koska hyvin monissa kankaissa olen törmännyt siihen että pinnalle tulee ohut hahtuva aika nopeaan ja värit haalistuu. Meillä on mm. useat trikooleggarit joista on polvet silminnähden ihan haalistuneet. Myös herkkäihoinen poikani ihasteli miten pehmeä huppari oli sisäpuolelta.

* Lintu vai kala?

Ompelujutut ovat olleet hiukan jäissä maalaamisen ja muun hommailun takia. Olen innostunut maalaamaan sellaista vanhaa matematiikan kirjaa jonka löysin roskiksesta.. Näytän teille siitä sivuja ja kerron tarkemmin kunhan saan sivuja täyteen enemmän ja on jotain kivaa näytettävää.

Kesän aikana olen myös vihdoin liittynyt myös Instagramiin ja Unikuun terapiahuonetta voi seurata siellä myös nimellä jennimaensivu. Ne kuvat on osittain, palvelun luonteen takia, sellaisia joita en Facebookissa tai täällä julkaise. Siis sitä pikaruokaa, joten jotain uuttakin on. Koulusta tulen varmaan räpsimään random juttuja. Meillä alkaakin koulu maalauksen kurssilla, jee!!

Mutta siis ompelinhan minä tänään. Tällaisen mekon. Halusin käyttää tyttöni toiveesta mintuhkoa vaaleaa turkoosia. Se kaipasi kaveriksi jotain ihan muuta ja päädyin yhdistämään sen voimakkaaseen okraan. Ihan uskomaton väripari. Nostavat toistensa sävyjä ihan mielettömän kauniisti esille. Minttu trikoo Käpyseltä ja okran ostopaikkaa en muista.

Mekon rakentaminen lähti ensin etukappaleen alike/koristeompelun tekemisellä. Olimme kesällä vierailleet Tampereella Ferragamon kenkänäyttelyssä ja sieltä siis idea tällaiseen suomukuvioon. Ompelun apuna käytin pestävää tukiharsoa Vlieselineltä. Nimeä en kyllä muista mutta käytännössä se meni niin että silitin yhden palasen oikealle puolen nopsaan villalämmöllä sipaisemalla ja sitten toiseen samankokoiseen (oikeankokoiseen) sitten piirsin kuvion mitä ommella ja silitin sen ekan palan päälle.

Hihoihin toistin pyörehköä muotoa ja niskaan laitoin palan vielä tuomaan lisäjippoa. Helma levenee vain lantioilta sivusta. Kaava on oma taskumekkoni josta jätin tälläkertaa vain taskupussit pois. Koko siinä 122 kohdilla.

Tyttöni ihasteli kuviointia edessä ja sanoi niitä linnun suliksi. Itse ajattelin sen olevan kalan suomua. No, kumpikin toimii.